Entä jos saa selville jotain, mikä näyttää olevan ristiriidassa omien syvään juurtuneiden näkemysten kanssa? Pitäisikö se sivuuttaa? Ei tietenkään. Joskus voi olla erityisen järkevää harkita sellaisia voimakkaita todisteita, jotka näyttävät olevan vastoin sitä, mihin uskoo. - - Monet ovat perineet uskonnolliset käsityksensä vanhemmiltaan, eivätkä he ole koskaan toden teolla tutkineet, onko niillä vankat perusteet. Ei kuitenkaan ole epäkunnioittavaa eritellä omia uskonkäsityksiään, jotta voisi "koettelemalla todeta", onko oma ajattelu sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa (Roomalaisille 12:2). Raamatussa kehotetaan: "Koetelkaa henkeytetyt ilmaukset nähdäksenne, ovatko ne Jumalasta." (1.Johanneksen kirje 4:1.)
- Herätkää! Tammikuu 2011 s.29

Kirja kertoo kahdesta nuoresta Jehovan todistajasta. He alkavat saada selville sellaista, mikä on ristiriidassa heidän oman ymmärryksensä kanssa. Pitäisikö nämä havainnot sivuuttaa? Tämä on kysymys, johon ainoa oikea vastaus heidän omatuntonsa mukaan on: Ei tietenkään! He ovat perineet vakaumuksensa vanhemmiltaan, eivätkä siksi ole sitä koskaan kyseenalaistaneet. Mutta suodaanko heille oikeus kyseenalaistaa tämä peritty vakaumus?