Päätoimisen yliopistouran jälkeen Erkki Kaila oli Suomen suurimman seurakunnan kirkkoherra ja samanaikaisesti kansanedustaja, dosentti ja ahkera kirjoittaja. Poliitikkona hän vaikutti erityisesti uskonnonvapauslain hyväksymiseen eduskunnassa ja sen vastaanottoon kirkossa. Talvisodassa hän nosti esittämällään vetoomuksella Suomen taistelun suurpoliittiseen yhteyteen ja maailman tietoisuuteen. Jatkosodan aikana hänen vaikea tehtävänsä oli ratkoa Suomen ja Saksan aseellisen yhteistoiminnan tuomia kirkkojenvälisiä ongelmia. Teologina Kaila kulki beckiläisyydestä kulttuuriprotestantismin aatteisiin sekä mystiikan teologis-filosofiseen tulkintaan. Humanistina hän rakensi siltaa kulttuurin ja kristillisen uskon välille.