Pystyykö myöntämään itselleen, että asiat ovat ymmärryksesi ulkopuolella. Meiltä odotetaan vastauksia ja annammekin niitä, vaikkemme kykenisi ymmärtämään edes omia perustelujamme. Ovatko ne tietoa vai pelkkää tunnetta tai vain yritystä olla osa ihmislaumaa? Tulemme jostain ja tässä maailmassa opimme kaiken hämmennyksen vallassa ymmärtämään jotakin. Siitä ymmärryksestä päädymme hämmennykseen, kun emme ymmärrä mitä lopulta meille tapahtuu.

Elämämme on välähdys miljardien aikakausien jatkumossa. Tässä lyhyessä tietoisuuden ajassa, jossa joudumme rakentamaan itsellemme merkityksellisyyden useampaan kertaan. Eikä niitä aiempia rakennettuja voi väheksyä. Niiden pitäisi kertoa mitä ei pidä pystyttää tai että niiden aika on ohi.

Tämäkin ja aiemmat joskus riisutaan uuden tärkeämmän tieltä, joka toivottavasti saa meidät paremmin kukoistamaan maailmalle.

Siitä kerromme muille tai ainakin juhlapuheissamme kerromme, kuinka yritämme rakentaa maailmaa, jossa olisi mahdollisuus. Ajattelematta, että olisiko tässä jatkuvassa rakentamisessa tärkeätä saada itsemme lisäksi muutkin kukoistamaan? Meidän sydämemme pitäisi kai olla lämmin koko maailmalle. Surulliset ja epäoikeudenmukaiset tapahtumat tulisi kostuttaa luomiamme. Ilman myötätuntoa maailma on luultavasti paljon rumempi.

Olen kirjoittaja, joka haluaa lähettää tällaisia ajatuksia. Toivon, että niitä luet. Eikä ole väliä ovatko ajatuksesi samoja tai toisenlaisia, kunhan pystymme selittämään itsellemme miksi ja mitä ajatuksiemme toteutumisesta seuraa huomenna, tulevina vuosina ja seuraavina aikakausina.

perustelut haimme toisista suista
ja toisellemme vieraista huoneista
ne sanat istutimme toisiin juuriin
joista kasvoi eri värisiä kukkia