Röyttän punakaarti toimi samannimisen sahan piirissä marraskuun 1917 suurlakosta vuoden 1918 helmikuun alkuun. Röyttän saha oli Alatornion kunnan Pirkkiön kylän Sellön saarella toiminut keskisuuri saha, jota voi pitää monella tapaa tyypillisenä Perämeren alueen sahana, sijaitsihan se meren äärellä ja sahan työntekijät asuivat sahan asunnoissa jne. Ristiriidatkin olivat tyypillisiä; yhtäältä sahan työntekijöiden ja johdon välillä ja toisaalta sahan työntekijöiden ja läheisen talonpoikaisen yhteisön välillä. Ja kolmanneksi: eivät tilallisetkaan tunteneet suurempaa sympatiaa sahan isännistöä kohtaan, sillä saha nähtiin Peräpohjolassa usein rasitusten ja levottomuuden perimmäisenä syynä -- tai ainakin sitä syytettiin köyhyyden, juoppouden, tierasitusten ja koulunpidon aiheuttamien kustannusten lisääntymisestä.

Vaikka Röyttän kaarti oli miesluvultaan vähäinen eikä saanut sen suurempia aikaiseksi, avaavat pöytäkirjat kuitenkin maisemia sahatyöläisten poikkeusajan arkeen ja vähän juhlaankin. Kaartin päätöksenteko oli suorista suorinta demokratiaa, ja pöytäkirjojen perusteella kaartissa oli kohtalaisen paljon sisäisiä jännitteitä.

Pohjois-Suomen punakaartien toimintaa vuosina 1917 ja 1918 tutkiva joutuu lähteitä etsiessään ongelmalliseen tilanteeseen, sillä kaartien pöytäkirjoja ei ole jäänyt juurikaan jäljelle. Ilmeisesti Kemin ja Rovaniemen seudun kaartien ja työväenneuvostojen pöytäkirjat onnistuttiin hävittämään kapinan mentyä myttyyn, ja muualtakaan Pohjois-Suomesta ei ole jäänyt kuin hajakappaleita. Tornion seudulta asiakirjoja on säilynyt jonkin verran, ja niistä eniten Röyttän työväenkaartin toimintaan liittyviä asiakirjoja.

Tässä julkaistavat pöytäkirjat ja muut asiakirjat ovat pääosin peräisin Vapaussodan arkistosta ja Valtiorikosoikeuksien syyttäjistön arkistosta.