Yksinäisyyden kokeminen voi olla myönteistä tai kielteistä. Siitä huolimatta vain kuusi prosenttia tutkituista nuorista koki yksinäisyytensä myönteisenä tai pääosin myönteisenä. Myönteiseksi koettu yksinäisyys liittyy vapaaehtoiseen, haettuun yksinoloon jolla haetaan omaa aikaa rauhaa ja yksityisyyttä vaativien tehtävien hoitoon, Jukka Kangasniemi kertoo. Kangasniemen tutkimuksen aineistona olivat Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan yksinäisyyttä käsittelevät kirjoitukset vuosina 1994-2004, yhteensä 716 kappaletta. - Nuoruus on elämänvaiheena mielenkiintoinen yksinäisyyden tutkimisen kannalta. Nuoruusajan kehityksen aiheuttamat fyysiset muutokset sekä lisääntyneet emotionaaliset, älylliset ja moraaliset kyvyt, synnyttävät myös yksinäisyyden tunnetta.

Nuoret ovat kaikista ikäryhmistä yksinäisimpiä, Kangasniemi huomauttaa. Yksinäisyys voi olla lyhytaikaista tai pidempään kestävää: tilapäistä, tilanteista tai kroonista. Se voi olla myös toistuvaa eli syklistä tai potentiaalista. Krooninen ja tilanteinen yksinäisyys on yleisintä. Yksinäisyyden kokeminen liitetään siihen läheisesti liittyviin tunteisiin. Tutkimusaineistossa esiintyy noin seitsemänkymmentä erilaista tunneilmaisua.