Sinikka Paavilainen - Toni Edelmann Helena Laurikainen Samaa unta Samaa unta on kahden rakastuneen nuoren koskettava kirjeenvaihto jatkosodan vuosilta. Kirjeet muodostavat ainutlaatuisen ja eheän kokonaisuuden ja piirtävät kuvan raskaasta sotaajasta, ikävästä ja pelosta, mutta myös ikuisesta rakkaudesta. Päähenkilöt keskustelevat musiikista, teatterista ja kirjallisuudesta. Sodan raakuus ja pelko kaiken tuhoutumisesta hiipivät dramaattisella tavalla uniin. Kirjeiden sanoma on sodanvastainen. Toni Edelmann on säveltänyt koskettavan laulusarjan Kaarina Sarkolan runoihin. Kokoelmassa tarina kulkee kuulijan kanssa syvästä onnen tunteesta tulevaisuudesta luopumisen tuskaan ja kuoleman laaksoon. Nuori nainen astuu elämään täynnä kaipausta, mutta elämä on hänelle ankara, ilonhetket hän tuntee saaneensa vain lainaksi. Rakkaus koskettaa häntä, valoisa, herkkä rakkaus. Sitten rakastettu kuolee sodassa. Ajattomuuden salaisuus koskettaa häntä. Itsensä unohtaminen tulee hänen voimakseen, hänen onnensa on hiljaisuuden ja surun onnea, kuolema häämöttää hänelle porttina aamuun, suureen valoon, ikionnelliseen päivään.
He olivat nuoria,
rakastuneita.
Edessä yhteinen tulevaisuus.
He uskoivat parempaan huomiseen,
missä ihmiset nousevat vihan, ahneuden ja raakuuden yläpuolelle.
Taivas oli avara ja sininen
Juhannuksena 1941 sota muutti kaiken