Vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassaan Mitä niille rakkaudesta puhuu kehitysvammaistenhoitaja, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja työnohjaaja Riitta Palonen-Munnukka toteaa, että seksuaaliterveys on ihmisoikeus. Jokaisen kuuluisi saada nauttia seksuaalisuudestaan ja ilmaista sitä vapaasti haluamallaan tavalla, kunhan ei loukkaa tai vahingoita toista.

Uudessa teoksessaan Rakkautta, läheisyydestä suudelmiin Riitta Palonen-Munnukka toteaa, että kehitysvammaisten seksuaalisuuden kohtaaminen on edelleenkin tabu. Seksuaalisuus ei kuitenkaan ole tarkoitettu vain nuorille ja terveille. Kehitysvammaisilla on samanlaiset vietit kuin muillakin. Ongelmana on se, että kehitysvammaisilla ei käytännössä ole lainkaan seksuaaliterveyskasvatusta, mikä voi johtaa häiriökäyttäytymiseen. Vanhemmatkin pitävät helposti kehitysvammaista lastaan seksuaalisuuden alueella ikuisesti lapsena.

Seksuaalisuuden kohtaaminen ammatillisesti on tulevaisuuden haaste kehitysvammaisten parissa työskenteleville. Siitä selviytyminen edellyttää parhaiden tai ainakin riittävän hyvien vaihtoehtojen pöydälle nostamista. Muutos haastaa turvallisuusrakenteemme niin yksilöinä kuin yhteisönäkin. Tähän tarvitaan suoraan kehittämiseen tähtäävää toimintakulttuuria sekä sitä edistävää vuorovaikutusta ja ajattelua. Yhä edelleen, kaikesta teknisestä kehityksestä huolimatta, hoitotyössä on kyse ihmisestä ja ihmisen hyvästä. Riitta Palonen-Munnukka toivookin, että tämä teos toisi helpotusta kehitysvamma-alan työntekijöiden ja kehitysvammaisten omaisten arkeen.