Pentti Heine ansaitsi elantonsa työiässä mm. kalakauppiaan apulaisena, metsurina, rakennuksilla ja
viimein kuorma-autonkuljettajana. 60-luvulla luomisen pakko ajoi hänet kirjoittamaan, ja hän
julkaisi kertomuksiaan mm. paikallislehdissä.

Heine kuvaa novelleissaan maan kaikkein vähäväkisimpien ja hieman mahtavampienkin elämää,
ylivoimaisia vaikeuksia ja harvoja onnenhetkiä romantisoimatta, milloin humoristisesti, milloin
ilkeän tarkkanäköisesti, jopa raadollisesti. Samalla piirtyy kuva Suomen kehityksestä
kansalaissodasta aina nykypäivään asti. Heinen henkilöt puhuvat rikasta, rehevää ja paikoin
rankkaakin kansankieltä.