Teiskolalainen Heikki Kuusniemi valmistautui ensimmäisiin suuriin hiihtokilpailuihinsa 1888 Pyynikin rannassa tulitikkutehtaan edessä. Vahvoilla tasatyönnöillä hän työnsi pitkät ja kapeat tasamaasuksensa vahvaan liukuun. Kookkaan maalaistalon pojan kippurakärkiset lapikkaat olivat tukevasti kiinni nahkamäystimissä ja molemmissa käsissä olevat pitkät hiihtosauvat antoivat lisävauhtia. Numerolappu oli rinnassa ja kisa saattoi alkaa. Pyhäjärven jäällä lykittyä kilpailua, jossa Kuusniemi sijoittui neljänneksi, pidetään Hämeen kilpahiihdon avauksena.

Tasatyönnöillä survaisee myös ikaalislainen huippuhiihtäjä Krista Lähteenmäki itsensä vauhtiin yli 125 vuotta myöhemmin. Ehkä perinteiset tasatyönnöt ja vuoropotkut ovat hiihtotekniikan ainoita säilyneitä asioita. Heikki Kuusniemen ja Krista Lähteenmäen hiihtojen välisinä vuosina ovat kilpailuolosuhteet ja välineet kehittyneet huikeasti. Entä huipputavoitteisiin tähtäätä hiihtäjä? Onko hän muuttunut?

Parasta hiihtoa Hämeessä -teos kertoo, mitä kaikkea on tapahtunut 1880-luvun kilpahiihdon aamunkajon ja uuden vuosituhannen tykkilumiaikojen välillä. Kirja esittelee aikuissarjojen hämäläiset olympia- ja maailmanmestaruuskisoissa kilpailleet hiihtäjät, yhdistetyn hiihtäjät ja alppihiihtäjät. Harva muistaa, että joukkoon kuuluu myös yksi mäkimies.

Merkittävät kilpailut, kuten maakuntaviesti ja Hämeen viesti, ovat esillä tuloksineen ja tapahtumineen. Kirjan toimituskunta on löytänyt viljalti uutta, mielenkiintoista aineistoa. Myös runsas kuvamateriaali tuo hiihdon niin lähelle lukijaa, että hän toivoo itsekin pääsevänsä pian ladulle.

Ainutlaatuista kuvausta hämäläisen kilpahiihdon historiasta!