Suurilla siirtomaavalloilla on ollut Itänsä eli Orienttinsa. Kun Suomi rakensi itseään kansakunnaksi, sen menneisyyskuvaan kuului myös oma lähi-itänsä, rajan takaa avautuva Karjala.

Koskaan Suomeen kuulumattomiin Raja-Karjalaan ja itäiseen Venäjän Karjalaan kohdistunutta harrastusta kutsutaan karelianismiksi. Tietoisuus ja tieto rajantakaisesta heimomaasta on saanut suurimman inspiraationsa Kalevalasta.

Kiinnostus Karjalaan ei ole vain runoa ja aatetta, vaan monenkirjavaa joukkoa liikuttanut suuntaus: karelianismi on samalla kertaa muinais- ja luonnontieteellistä retkeilyä sekä kansatieteellistä ja taiteellista turismia.

Karjalan kuva on kertomus karelianismista ja sen vaiheista Tarton rauhaan 1920 saakka.