Vakiintuneen käsityksen mukaan suomalainen sosiaalipolitiikka on sosiaalisten riskien vastaista keskitettyä resurssien uudelleenjakoa. Tässä kokoelmassa lähestymme hyvinvointivaltiota mahdollisuuksien näkökulmasta. Tarkoitamme sosiaalisilla mahdollisuuksilla ihmisten toimintakykyä parantavia tai sitä ylläpitäviä sekä sosiaalista osallisuutta edistäviä myönteisiä siirtymiä. Kokoelma käsittelee sosiaalisia mahdollisuuksia eri teoreettisista kehyksistä käsin. Tarkastelun kohteena ovat toimintakyvyt, onnellisuus, sekä hyvät (huonot) kehät. Kokoelmassa käsitellään myös sosiaalisen onnellisuuden politiikkaa suomalaisten vaurastumista ja "modernin" onnellisuustutkimuksen perustulosten avulla sekä onnellisuuden yhteiskuntapoliittisia kytkentöjä sekä onnellisuuden kytkeytymistä yhteiskunnallisiin eroihin.

Kirjassa tarkastellaan hyvän kehän teoriaa, joka olettaa että antelias ja laajasti ymmärretty sosiaalipolitiikka luo mahdollisuuksia vähentäessään eriarvoisuutta, vahvistaessaan sosiaalista pääomaa, lisätessään koko stön hyvinvointia ja samalla sosiaalipolitiikan kannatusta.

Kokoelma sisältää myös sosiaalisten mahdollisuuksien politiikkaa käsitteleviä tapaustutkimuksia. Analyysin kohteena on sosiaalisten mahdollisuuksien kytkeytyminen esteettömyyspolitiikkaan ja kehitysvammaisten asumispalveluihin eli tarkemmin sanottuna siihen, miten sosiaaliset mahdollisuudet toteutuvat kehitysvammaisilla asumispalvelujen muutosprosesseissa laitosasumisesta yksilölliseen asumiseen.

Esillä ovat myös yhteisötalous ja yhteiskunnalliset yritykset sekä yhteisöllisyyttä rakentava sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka paikallistasolla. Terveyden edistämistä lähestytään sosiaalisten mahdollisuuksien politiikkana yksilön voimaantumisen, koherenssin tunteen sekä sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen pääoman näkökulmasta. Kuntoutusta tarkastellaan kumppanuuden ja osallisuuden problematiikan ja yksilötason avulla. He pohtivat lisäksi sitä, millainen voisi olla laajaan kumppanuuteen perustuva kuntoutuksen kansallinen asiantuntijafoorumi. Lopuksi analysoidaan pitkäaikaistyöttömien sosiaalisia mahdollisuuksia sosiaaliturvan institutionaalisen rakenteen avulla: miten sosiaaliturvaa olisi uudistettava, jotta se tarjoaisi kouluttamattomille nuorille työttömille sekä pitkäaikaistyöttömille paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään. Kirjan päättää sosiaalisten mahdollisuuksien politiikkaa luotaava katsaus.