Esseekokoelmassaan FT Hannu Syväoja kirjoittaa kulttuuriseen Hämeeseen liittyvistä ihmisistä, tapahtumista ja etenkin kirjallisuudesta. Henkilöiden kirjo ulottuu 1600-luvun noitana pidetystä nykyhetkellä elävään shakkitehtävämestariin. Aiheisto kurottuu Sakari Pälsin pikkupoikajutelmista ja F.E. Sillanpään novelleista maamme itsenäisyyden alkuvuosikymmenten urheilukirjallisuuteen.

Laajimmassa esseessä kerrotaan Eino Salmelaisen muistelma- ja teatterikirjoista. Sitten Kalle Kajander. Taitaa olla tuntematon. Hän kuului Juhani Ahon ystäviin, oli kirjailija hänkin mutta varsinaiselta ammatiltaan maanviljelijä. Kajander kirjoitti olojen muuttumisen hämäännyttävästä vaikutuksesta talonpoikaan 1800-luvun loppupuolella.

Harvoin käsitelty aihe on Malakias Costianderin 1830-luvulla kirjoittama jylhä heksametriruno urheasta talonpoika Jaakosta, joka talviöisenä jauhatusvuorollaan taistelee pahaa peikkoa vastaan suuren Kyröskosken jylhästi pauhatessa.

Lyriikan osalta esittelyyn tulevat pohjoishämäläiset runoilijat, joista maineikkain on Einari Vuorela. Kirjassa kerrotaan myös Tuure Vierroksen näytelmästä Tangenttibussoli, jota ei ole esitetty huolimatta siitä, että se sijoittui ensimmäiseksi Kalevalan juhlavuoden näytelmäkilpailussa. Sen aihe koskettaa Tamperetta ja Messukylää samoin kun Fredrika Runebergin historiallinen romaani Hatanpään kartanon valtiattaresta Katariina Boijesta ja hänen tyttäristään.