Oli aikainen toukokuun aamu vuonna 1966, olin nuori ja pienikokoinen Suomipoika. Ruotsinkielitaitoa ei ollut, kun seisoin paikoilleni jähmettyneenä, epätoivoiset ajatukset pyörivät vinhaa vauhtia päässä. Rautatiesilta jonka alla seisoin, tuntui kylmältä ja karulta. Nopeasti ylikiitävä juna kolisteli yläpuolella. Jännitys ja pelko kalvoi mieltä, kuinka tässä nyt mahtaa käydä. Näin alkoi tämän kirjan todellinen tarina, joka saattaa meidät lähes viisi vuosikymmentä työmiehen arkipäivässä. Det var tidig maj morgon år 1966, jag var ung småväxt Finnpojke. Svenska språket hade jag inte, där stod jag med förtvivlade tankar snurrande i huvudet. Under järnvägsbron där jag stod, kände kusligt och kalt. Med hög hastighet skramlade tågen ovanpå. Spänningen och rädslan malde, hur kommer det, att gå för mig? Så börja denna bokens verklighetsskildring, som leder oss nästa fem årtionde i verkstadsarbetarens vardag.