Oskari kärsii tietämättään yksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Hän ei kykene masentumaan, ahdistumaan, eikä ottamaan oikein mitään asiaa kuolemanvakavasti. Silti hän löytää itsensä toistamiseen tärkeiden tapahtumien keskipisteestä.

Oskarin kollega Annastiina sysätään pois töistä kotiinsa, jossa hän joutuu viimeinkin kohtaamaan tyhjentyneen elämänsä, eivätkä nykyajan nopeat pintailmiöt ainakaan helpota alakuloisuutta ja ärsytystä. Annastiina tukeutuu punaviiniin ja sarkasmiin.

Oskari ja Annastiina muodostavat outojen ilmiöiden tarkkailuun erikoistuvan tutkijaparin, vastaan tulee tapahtumia, jotka eivät vaikuta sattumilta. He lähtevät yhdistelemään asioita ja seuraamaan johtolankoja, jotka kuljettavat heidät kauas normaalista, sovinnaisesta ja keskiluokkaisen elämän kehästä. Avautuu toinen maailma, tarkoitus ja tehtävä. Matkan varrelle liittyy oudoksuttava hahmogalleria, joka koostuu arjen kääntöpuolen ihmisistä.

Juoksuaika on romaani, jossa huumori on tarinan ytimenä, ei pelkkänä mausteena. Läsnä on kysymys ihmisen elämän vakavuuden asteesta. Tarina rimpuilee välillä rakkauden käänteissä ja toisinaan notkuu rennossa takakenossa jazzklubin sohvalla. Luvassa on elämää huipulta pohjalle ja taas takaisin, kasapäin lentävää rahaa, kuumaa aurinkoa ja hohtavia hankia. Satiirinen ote pöyhii myös yhteiskunnan laajempia tragikoomisia kulkusuuntia.