Maken aiempien sarjakuvakirjasten tapaan tässäkin on mustavalkoista ukkoäijäironiaa. Kaksi äijää näkee, kokee ja pohtii paljon kaikenlaista pitkällä marjareissullaan syvässä metsässä. On muistoja, valoisia hetkiä mutta ehkä yllättävästi (tai arvattavasti) hallitsematon loppu. Metsässä liikkuu myös karhuja, pari mummoa ja muitakin äijiä. Seikkailua tarkkailevat ja ihmisten käyttäytymistä pohdiskelevat samat korpit kuin sarjan edeltävässä Korppeja ja äijiä -osassa. Sisältöä täydentävät pari Markku Tantun kuvittamaa sananpartta ja pieni luontosarjakuva.

Muutamat näistä nykyhenkisiä sanomalehtisarjakuvia muistuttavista "stripeistä" saattavat ihmetyttää alle teini-ikäistä nuorta, jopa haurassieluista aikuistakin.