Kun Turun biologinen museo avattiin yleisölle 15.7.1907, se oli jotakin uutta ja ainutlaatuista Suomessa. Ja sitä se on edelleen. Museon luontodioraamat esittävät luontoa tavalla, joka on riippumaton teknologisesta kehityksestä ja muotivirtauksista. Kaiken keskellä ovat eläimet ja luonto niiden ympärillä.

Kirja kertoo museon perustamisesta ja siihen vaikuttaneista henkilöistä sekä esittelee rakennuksen arkkitehtuuria. Rakennus on suunniteltu juuri tähän ainutlaatuiseen käyttöön: esittelemään luontoa dioraamojen avulla. Kirja myös selvittää lukijalle mikä on dioraama, ketkä sellaisia ensimmäiseksi rakensivat ja ketkä ovat olleet rakentamassa tämän museon dioraamoja.

Upeasti kuvitetussa Turun biologinen museo -kirjassa on tiedot yli kymmenestä suomalaisesta luontotyypistä, joita voi nähdä museon luontodioraamoissa. Kuvista ja kertomuksista ilmenee hyvin millainen on ulkosaariston tai Lapin paljakoiden karu luonto tai mitä puuhailee karhu karjalaisessa kangasmetsässä. Kirjan kautta läheinen Puutalokorttelin pihakin avautuu lukijalle aivan uusin silmin. Mitä kaikkea pihalla voikaan nähdä kun vain osaa katsoa. Tähän kirjan tekstit antavat hyvät eväät. Ne ovat luontotarinoita eläimistä ja niiden ympäristöstä. Ne kertovat mm. miten helmikuisena pakkasaamuna susilauma on asettunut levolle öisen saalistuksen päätteeksi. Susiuros lepäilee hirven haaskan lähellä. Ympärille on jo kerääntynyt muita ruuan kärkkyjiä. Mitä sitten tapahtuukaan?

Upeiden luontotarinoiden lisäksi lukuisat tietoruudut selventävät mm. mitä ovat sarat, heinät ja vihvilät, miksi Itämeren rehevöityminen on ongelma ja miten supikoira saapui Suomeen. Kirjassa on myös lyhyet artikkelit biologisen museon hyönteiskokoelmista, kasvien konservoinnista ja eläintentäytöstä.

Eläinaiheisista teksteistä vastaavat biologit Pekka Käär ja Maria Louna-Korteniemi. Upeat eläinkuvat tekevät tästä opaskirjanakin toimivasta teoksesta myös todellisen luontokirjan, joka sopii luettavaksi kaikenikäisille luonnosta ja eläimistä kiinnostuneille.